Vuosia sitten minulla oli haave juosta maraton. Se sai silloin liikkumaan ja sen eteen tein töitä useamman kuukauden. Silloin esikoisemme syntymä kuitenkin mullisti iloisesti maailmaamme ja liikkuminen jäi kovin vähälle. Maratonin juokseminen jäi vielä haaveeksi.
Pari vuotta sitten vaimoni aloitti oman kuntokuurinsa, valmentajan avulla. Tätä aktiivista liikkumista seurasin sivusta, välillä vähän kadehtienkin, ja edelleen liikuin "pitäisi-liikkua" tasolla. Talvella 2012, useiden "eikös sinunkin pitäisi tehdä itsellesi jotain" jälkeen tein päätöksen että pitää tehdä ja samainen valmentaja pestattiin avuksi minullekin, maaliskuussa 2012.
Yhtenä motivaationa tähän oli edelleen maratonin juokseminen, jonkinlainen onko minusta siihen ajatus? Alun kuntotestien ja hetken treenamisen jälkeen valmentaja sitten suostui ottamaan tavoitteeksi maratonin. Oma unelmani oli saavuttaa tuo maaginen 42 km ennen kuin täytän 42-v. Tästä syystä maraton valittiin mahdollisimman pitkältä syksyltä ja eikun tavoitteet kovaksi ja tähtäin ekalle maratonille Frankfurtiin 28.10.2012.
Tavoite: keski-ikäisestä sohvaperunasta, intohimoiseksi urheilujaksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti